Aihetta onkin syytä tarkastella enemmän, koska napatyrään suhtaudutaan hyvin eritavoin omistajien, kasvattajien, eläinlääkärien ja rotuyhdistystenkin puolelta. Kun tutkitaan eri rotuyhdistysten jalostusohjesääntöjä ja/tai rodun terveyteen liittyviä kirjoituksia, napatyrästä kirjoitetaan hyvinkin eri tavalla. Niinikään napatyrän tavasta periytyä ollaan montaa mieltä (resessiivinen, polygeeninen, jne), kuitenkin yhtä mieltä eläinlääkärit ovat siitä, että napatyrän syntymiseen vaikuttaa paitsi sattuma niin osittain perinnöllinen taipumus. Pentueen vanhemmat, joilla on napatyrä, saavat herkemmin pentuja joilla ilmenee napatyrä.
Kennelliiton sopimuksessa koiran kaupasta kohdassa 7. Napatyrä sanotaan: Napatyrän ilmetessa myyjä maksaa leikkauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut.
Tämän kohdan tulkinta on aiheuttanut kasvattajien ja omistajien välillä ristiriitoja. Kauppasopimuksen kohta 7. on yksiselitteinen, se ei erottele pieniä tai suuria napatyriä. Pennun myynti-/ostohetkellä on aiheellista keskustella asiasta puolin ja toisin; mikäli napatyrä pitää leikata, missä se tapahtuu ja milloin. Yleensä myytävät pennut ovat eläinlääkärin tarkastamia ja
jo tässä eläinlääkärin lausunnossa on useinmiten ennuste leikkaustarpeesta. Kokenut kasvattaja osaa yleensä myös kertoa leikkauksen tarpeellisuudesta. Keskeisin asia napatyrän leikkaamisen tarpeellisuudessa on onko napatyrän aukko suuri, pieni vai onko se kuroutunut umpeen.
Napatyrän leikkaaminen ei ole aina tarpeellista. Napatyrä saattaa olla kiinni kasvanut, mikä tarkoittaa sitä, että heti syntymän jälkeen napa-aukosta on valahtanut pieni määrä rasvakudosta ulos ja aukko on sen jälkeen sulkeutunut normaalisti. Navan kohdalle on jäänyt pieni rasvakudoksen aiheuttama pullistuma. Tällainen sulkeutunut tyrä on kaikkein yleisin ja on täysin vaaraton "kauneusvirhe". Se voidaan korjata leikkauksella, mutta leikkaus ei ole välttämätön.
Jos napatyrän aukko on niin suuri, että suoli mahtuu aukosta läpi, on tyrä aina korjattava leikkauksella. Suoli voi pakkautua tyräaukkoon niin tiukasti, että verenkierto salpautuu ja suolen osa menee kuolioon, tämä on hengenvaarallinen tila, ja vaatii pikaista kirurgista hoitoa.
Napa on se kohta, josta sikiön aineenvaihdunta tapahtuu istukan välityksellä emon elimistöön. Normaalisti napaverisuonet painuvat kasaan ja navan aukko sulkeutuu heti syntymän jälkeen. Jos aukon sulkeutuminen hankaloituu, niin syntyy napatyrä eli vatsaontelon seinämään jää reikä, joskus suurempi joskus pienempi. Aukon sulkeutuminen voi estyä, jos napanuora joutuu epätavallisen kovaan venytykseen syntymähetkellä. Emo voi myös purra napanuoran poikki liian läheltä ja aiheuttaa tyrän syntymisen. Napatulehdus voi häiritä sulkeutumista. Useissa tapauksissa navan aukko on perintötekijöiden vaikutuksesta liian suuri ja sulkeutuminen epätäydellistä. Joskus tavataan synnynnäisiä kehityshäiriöitä, jolloin navan aukko on valtavan suuri.
Napatyrää tavataan siis hyvin lieväasteisesta nuppineulanpään kokoisesta aina todella suuriin ja vaikeisiin tapauksiin.
Syntymän jälkeisinä päivinä voi onnistua painamaan aukkoon tunkeutuneen kudoksen takaisin ja näin estää tyrän syntymisen, vakavammissa tapauksissa navan paineleminen sen sijaan saattaa olla haitallista. Jos vastasyntyneellä pennulla on epätavallisen suurelta tuntuva pullistuma navan seudulla, kannattaa pyytää eläinlääkäriä tarkastamaan pentu.
Nukutusriskin vuoksi on usein odotettava pennun kasvamista ainakin 2 kuukauden ikäiseksi ennen leikkaustoimenpidettä. Usein leikkaus suoritetaan 3-6 kk:n ikäisille pennuille.
Tämän jutun eläinlääketieteellinen osa on referoitu pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jukka Marttilan Koirien tyrät ja niiden kirurginen hoito-artikkelista.
